TÄYTTÄ LEIPÄÄ!
Tarjoamme sinulle täysipainoista, maukasta ja terveellistä leipää; reilusti kunnon raaka-aineista. Ja vieläpä ympäristökysymykset huomioonottaen!
» SIKSI LEIVOMME LUOMURAAKA-AINEISTA JA KÄYTÄMME AINA ESITAIKINAA. Esitaikina: Ammattikielellä puhutaan raskituksesta, mikä tarkoittaa, että leipomista edeltävänä päivänä laitetaan löysä esitaikina käymään joko juuren tai hiivan avulla. Juuri tarkoittaa yksinkertaisesti osaa edellisestä taikinasta, joka on säilytetty seuraavan raskin tai esitaikinan herättämiseen. Perinteisesti hapanruisleipäleivonnassa juuri on säilynyt kuivuneena taikinatiinun reunoilla. Juuri voidaan alunperin tehdä 'neitseellisesti' pelkästä jauhosta ja vedestä.
» SIKSI PAISTAMME PYÖREÄT LEIVÄT KIVIARINAUUNISSA. Kiviarinauunilla tarkoitetaan uunia, jossa leipä paistetaan kivisellä arinalla, kivilaatalla. Muutoin uuni saattaa olla rautarunkoinen. Paistotulos kiviarinauunilla on samantyyppinen kuin perinteisellä kiviuunilla. Erona pellillä paistamiseen on lämmön johtuminen leipään arinasta alakautta, eikä tasaisesti ympäröivästä ilmasta. Samsarassa kaikki pyöreät leivät paistetaan kiviarinalla.
» SIKSI LEIPÄMME ON VÄHÄSUOLAISTA JA LISÄAINEETONTA. Muut raskituksessa tapahtuvat käymiset kuten maitohappo- ja etikkahappokäymiset vaikuttavat leivän aromiainemuodostukseen eli makuun. Tästä syystä leivän suolapitoisuutta voidaan laskea ja saada esiin oikea leivän maku pelkän suolaisuuden sijasta. Virallinen vähäsuolaisuuden raja on 0.7% (vähäsuolaisuuden saa mainita pakkauksessa). Ihmisen makuaisti tottuu vähäsuolaisuuteen parissa viikossa. Suola on suomalaisten suurimpia terveysriskejä, joten tällainen tottumusmuutos on perusteltu kenelle tahansa, mutta varsinkin jos kärsii korkeasta verenpaineesta.
» PERINTEINEN TÄYSRUKIINEN HAPANLEIPÄMME TEHDÄÄN ILMAN HIIVAA, SAMOIN KUIN RANSKALAINEN MAALAISLEIPÄ JA GRAHAMVUOKA. Hiivaton leivonta perustuu juuren käyttöön ja raskitukseen. Hiivattomuudesta puhuminen tässä yhteydessä saattaa olla harhaanjohtavaa, sillä leivän nousemisen aiheuttavat kuitenkin juuresta peräisin olevat luonnonhiivakannat. Kun kuitenkin useat hiivayliherkkyydestä kärsivät eivät voi syödä kaupallisella hiivalla nostatettua leipää, mutta voivat syödä 'hiivatonta' leipää jää perimmäinen vaikutusmekanismi epäselväksi. Onko eri hiivoilla laadullisia eroja, aiheuttaako pitkä raskitus ja nostatus sellaisia laadullisa muutoksia, että tällainen leipä ei ruoki elimistön hiivakantoja vai onko kysymys plasebosta jää lukijan ratkaistavaksi.
» VEHNÄ- JA SEKALEIPIEMME KEVYT HAPATUS MAHDOLLISTAA VOIMAKKAAMMAN AROMIAINEMUODOSTUKSEN JA ANTAA LEIVÄLLE PAREMMAN SÄILYVYYDEN. Raskitus vaikuttaa oleellisesti myös leivän säilyvyyteen. Itse asiassa on olemassa vain kaksi tapaa valmistaa säilyvää leipää: käyttää säilöntäaineita tai hapattaa leipä. Siksi kaikki Samsaran leivät ovat enemmän tai vähemmän hapatettuja - ja ovat erittäin hyvin säilyviä.
» HAPATUKSEN ANSIOSTA KOKOJYVÄJAUHOJEN SISÄLTÄMÄT ARVOKKAAT KIVENNÄISET TULEVAT IHMISELLE KÄYTTÖKELPOISEEN MUOTOON. Terveydellisesti erittäin merkittävää raskituksessa on täysjyväjauhon sisältämien kivennäisten muuttuminen ihmisen ruoansulatukselle käyttökelpoiseen muotoon. Jyvä on viljan varastoelin, jossa kivennäiset ovat sitoutuneet fytiinihappoon. Kivennäisten vapatuminen fytaasihaposta edellyttää fytaasi-entsyymin toimintaa, joka käynnistyy mm jyvän itäessä. Mm siksi idätetyt siemenet ovat terveydellisesti huomattavasti parempia kuin siemenet sellaisenaan. Fytaasi aktivoituu myös raskituksessa ja varsinkin rukiin kivennäiset tulevat varsin lyhyelläkin raskituksella täysin käyttökelpoiseen muotoon. Siten raskittamattoman täysjyväleivän terveellisyys rajoittuu lähinnä suurempaan kuitupitoisuuteen.