LUOMUA, KÄSITYÖTÄ JA AITOA MAKUA

Samsara Oy valmistaa leivät puhtaista, luonnonmukaisesti tuotetuista raaka-aineista 

Ruistaikinassa emme käytä hiivaa. Täysrukiisen hapanleivän nostatuksessa käytämme perinteiseen tapaan vain hapanjuurta. Paistamme useimmat pyöreät leivät kiviarinalla. Kiviarinalla leipään tulee maukas, rapea kuori, joka säilyttää kuoren sisällä olevan leivän aromin ja tuoreuden pitkään. Leipämme ovat käsityönä valmistettuja, oikeita artesaanileipiä.

Samsara-leipä säilyy paremmin kuin muut. Vehnä- ja sekaleipämme hapatamme kevyesti. Se mahdollistaa voimakkaamman aromiainemuodostuksen ja varmistaa leivälle paremman säilyvyyden. Hapatuksen ansiosta kokojyväjauhojen sisältämät arvokkaat kivennäisaineet tulevat ihmisille käyttökelpoiseen muotoon.

Leipämme ovat vähäsuolaisia (0,5–0,7 %), täysjyväisiä, käsityönä valmistettuja. Liika suola on suomalaisille terveysriski.

Tuotteemme ovat sataprosenttisesti lisäaineettomia. Leivissämme ei ole lisäaineita, kuten sokeria, mallasta tai muuta turhaa. Niissä ei ole myöskään säilöntäaineita.

Tarjoamme sinulle täysipainoista, maukasta ja terveellistä leipää kunnon raaka-aineista – tietysti myös ympäristökysymykset huomioon ottaen!

Täyttä leipää

Leivomme Luomuraaka-aineista ja käytämme aina esitaikinaa

Esitaikina: Ammattikielellä puhutaan raskituksesta, mikä tarkoittaa, että leipomista edeltävänä päivänä laitetaan löysä esitaikina käymään joko juuren tai hiivan avulla. Juuri tarkoittaa edellisestä taikinasta otettua osaa, joka on säilytetty seuraavan raskin tai esitaikinan herättämiseen. Perinteisesti hapanruisleipäleivonnassa juuri on säilynyt kuivuneena taikinatiinun reunoilla. Juuri voidaan alun perin tehdä neitseellisesti pelkästä jauhosta ja vedestä.

Paistamme pyöreät leivät kiviarinauunissa

Kiviarinauunilla tarkoitetaan uunia, jossa leipä paistetaan kivisellä arinalla, kivilaatalla. Muutoin uuni saattaa olla rautarunkoinen. Paistotulos kiviarinauunilla on samantyyppinen kuin perinteisellä kiviuunilla. Erona pellillä paistamiseen on lämmön johtuminen leipään arinasta alakautta, eikä tasaisesti ympäröivästä ilmasta. Samsarassa kaikki pyöreät leivät paistetaan kiviarinalla.

Leipämme on vähäsuolaista ja lisäaineetonta

Muut raskituksessa tapahtuvat käymiset, kuten maitohappo- ja etikkahappokäymiset vaikuttavat leivän aromiainemuodostukseen eli makuun. Tästä syystä leivän suolapitoisuutta voidaan laskea ja saada esiin oikea leivän maku pelkän suolaisuuden sijasta. Virallinen vähäsuolaisuuden raja on 0.7 % (vähäsuolaisuuden saa mainita pakkauksessa). Ihmisen makuaisti tottuu vähäsuolaisuuteen parissa viikossa. Suola on suomalaisten suurimpia terveysriskejä, joten tällainen tottumus muutos on perusteltu kenelle tahansa, mutta varsinkin jos kärsii korkeasta verenpaineesta.

Täysrukiinen hapanleipä, ranskalainen maalaisleipä

sekä grahamvuoka tehdään ilman hiivaa

Hiivaton leivonta perustuu juuren käyttöön ja raskitukseen. Hiivattomuudesta puhuminen tässä yhteydessä saattaa olla harhaanjohtavaa, sillä leivän nousemisen aiheuttavat kuitenkin juuresta peräisin olevat luonnonhiivakannat. Koska useat hiivayliherkkyydestä kärsivät eivät voi syödä kaupallisella hiivalla nostatettua leipää, mutta voivat syödä hiivatonta leipää, jää perimmäinen vaikutusmekanismi epäselväksi. Onko eri hiivoilla laadullisia eroja, aiheuttaako pitkä raskitus ja nostatus sellaisia laadullisia muutoksia, että tällainen leipä ei ruoki elimistön hiivakantoja, vai onko kysymys plasebosta, jää lukijan ratkaistavaksi.

Vehnä- ja sekaleipiemme kevyt hapatus mahdollistaa voimakkaamman aromiainemuodostuksen ja antaa leivälle paremman säilyvyyden

Raskitus vaikuttaa oleellisesti myös leivän säilyvyyteen. Itse asiassa on olemassa vain kaksi tapaa valmistaa säilyvää leipää: käyttää säilöntäaineita tai hapattaa leipä. Siksi kaikki Samsaran leivät ovat enemmän tai vähemmän hapatettuja ja ovat erittäin hyvin säilyviä.

Hapatuksen ansiosta kokojyväjauhojen sisältämät arvokkaat kivennäiset tulevat ihmiselle käyttökelpoiseen muotoon

Terveydellisesti erittäin merkittävää raskituksessa on täysjyväjauhon sisältämien kivennäisten muuttuminen ihmisen ruoansulatukselle käyttökelpoiseen muotoon. Jyvä on viljan varastoelin, jossa kivennäiset ovat sitoutuneet fytiinihappoon. Kivennäisten vapautuminen fytaasihaposta edellyttää fytaasientsyymin toimintaa, joka käynnistyy mm. jyvän itäessä. Siksi mm. idätetyt siemenet ovat terveydellisesti huomattavasti parempia kuin siemenet sellaisenaan. Fytaasi aktivoituu myös raskituksessa ja varsinkin rukiin kivennäiset tulevat myös lyhyellä raskituksella täysin käyttökelpoiseen muotoon. Siten raskittamattoman täysjyväleivän terveellisyys rajoittuu lähinnä suurempaan kuitupitoisuuteen.